Globalismi ja Antikristuksen hallinta

Globalism and the Reign of the Antichrist

Johan Malan, Mossel Bay, South Africa (lokakuu 2013)

Usein väitetään, että globalismin humanistinen agenda valmistaa tien kohti uutta maailmanjärjestystä Antikristuksen henkilökohtaisen johdon alla. Raamattu vahvistaa tämän skenarion ja antaa useita profeetallisia varoituksia tämänluontoista lopunajan liikettä vastaan. Raamattu kuitenkin lupaa myös kristillisen uuden maailmanjärjestyksen Kristuksen johdossa Millenniumin aikana. Arvostelukykyä tarvitaan, jotta kyettäisiin erottamaan kaksi valtakuntaa. Tässä artikkelissa arvioimme lyhyesti humanistisen globalismin ideologiaa ja osoitamme, kuinka sitä taitavasti käytetään edistämään asennetta, joka edistää väärän kristuksen hyväksymistä.

Poliittisesti, kulttuurisesti ja hengellisesti jakautuneet maailman kansakunnat ovat siirtymässä lähemmäksi toisiaan ja vähitellen sulautumassa kansainväliseksi yhteisöksi, jota yhdistää yhteisten etujen laajeneva alue. Monikansallisia toimia tarvitaan käsittelemään sellaisia uhkia kuin, kansainvälinen sota terrorismia vastaan, ylenmääräisen sotilaallisen varustelun vaarantama maailmanrauha, joukkotuhoaseiden valmistus ja varastointi, fanaattisten diktaattorien suorittamat rikokset ihmisyyttä vastaan, uskonnollinen vihamielisyys ja “pyhät sodat,” hillitön tuhlaus ja korruptio, jotka johtavat valtioiden konkursseihin ja uhkaaviin talousromahduksiin sekä rikkaissa että köyhissä maissa, ylikansoituksesta johtuva laaja-alainen kärsimys, työttömyys ja köyhyys, karkea perusihmisoikeuksien halveksunta, tuhoisa luonnonvarojen saastuminen ja hävitys, globaali lämpeneminen, tarttuvien tautien nopea leviäminen kaikkialla maailmassa, tarve koordinoida monikansallisia avustusoperaatioita vakavien luonnonkatastrofien sattuessa jne.

Samanaikainen globaalien uhkien nousevan aallon kanssa on myös globaalin tietoisuuden herääminen. Kansat eivät tavoittele uutta maailmanjärjestystä vain näyllä yhdistää voimansa globaalien ongelmien ratkaisemiseksi, vaan myös tukeakseen ponnisteluja yhdistyäkseen ja voimaantuakseen tulemaan oman kohtalonsa herroiksi. Esiintulevan uuden maailmanjärjestyksen selvin piirre on globalismin ideologia, joka saa sen vaikutuksen tuntumaan kaikilla elämän aloilla. Lopullisen siirtymisvaiheen aikana nationalismista globalismiin valtiot ilmaisevat yhteytensä ja yhteisen päämääränsä hyväksymällä globaalin johdon maailmanhallituksen muodossa, jolla on toimeenpanovalta. Kansainväliset asiantuntijat saavat tehtäväkseen löytää ratkaisut ja avustaa määrittelemään politiikat, jotka ajavat kaikkien yhteiskuntien parasta maapallolla.

Globaali humanistinen agenda toteutetaan käytännössä käyttämällä edistyneitä tietokoneverkostoja ja muita kehittyneitä teknologisia systeemejä. Modernin teknologian valjastaminen sekä sen tarjoama korkea-asteinen valvonta, avaa tien perustaa globaalin hallinnon vallankumouksellinen uusi systeemi, josta käytetään populaaria nimitystä “teknokratia (engl. technocracy).”

Sellaisen systeemin kunnollinen toiminta on riippuvainen yhteisistä humanistisista periaatteista ja säännöistä, kuten myös monista tietokannoista, jotka on koottu tieteellisesti varmistamaan paras mahdollinen elämän laatu kaikille. Tällä tavalla asiantuntemus kaikilla elämän aloilla rakentuu sähköisiksi aivoiksi siten luoden “globaalin mielen,” jolla on kyky pakottaa parhaita saatavissa olevia tieteellisiä ratkaisuja kaikkiin hankaliin tilanteisiin ja jopa tekemään tiettyihin arvoihin perustuvia moraalisia säädöksiä. Tietokoneistettu globaali mieli kätkettyine salaisine silmineen toimii yhdessä inhimillisen herransa [Antikristus] kanssa ja yhdessä edustavat korkeinta globaalia auktoriteettia.

Globalismin asenteen on saavutettava edistynyt tila, ennenkuin kokonaisvaltainen teknokratia voi tulla siitä esiin. Kansainvälisen yhteisön pitäisi ensin sopia yleisesti hyväksyttävistä ihmisoikeussäännöistä, maapallon taloudellisen systeemin etiikasta,  moniuskonnollisesta organisaatiosta, jossa osanottajat ovat hyväntahtoisia kumppaneita uskontojen liitossa, sekä maailmanyhteisön sotilaallisen väliintulon oikeudesta sen varmistamiseksi, että kaikki valtiot ja yksilöt noudattavat uuden maailmanjärjestyksen periaatteita ja määräyksiä.

Kansainvälisen yhteisön tietokoneistettu mieli edustaa korkeinta valtaa maaplaneetalla, mikä merkitsee, että yhdistynyt ihmiskunta on oma jumalansa. He sanovat: “Me olemme yksi … me olemme Jumala.” Se on lopullisen valheen ilmaus, jonka paholainen on pakottanut hengellisesti eksyneelle ja moraalisesti turmeltuneelle ihmiskunnalle. Minkäänlaista tunnustusta ei anneta ylhäällä taivaassa olevalle tuonpuoleiselle Jumalalle – ei myöskään Hänen Pojalleen ainoana maailman Vapahtajana ja Kuninkaana eikä Hänen Sanalleen hengellisine ja moraalisine ohjeineen, sen synnin tuomitsemiselle ja sen varoittamiselle jumalallisista tuomioista katumattomille syntisille. 

Kun kansakunnat ovat yhdistyneet, anastaneet kaiken vallan maaplaneetalla ja alentaneet uskonnon käteväksi työkaluksi yhdistämään ja jumalallistamaan ihmisen, he nousevat Jumalaa vastaan ja hylkäävät täydellisesti Hänen ylivaltansa (Ps. 2). Silloin Saatanan vaihtoehtoisen hallituksen infrastruktuuri on vahvistettu ja hänen väärälle kristukselleen sopii ilmestyä. Seuraavassa luetellaan kuusi erilaista globalismin muotoa, jotka ovat tämän pahan valtakunnan rakennuselementtejä.

1. Ideologinen globalismi

Lopunajan planetaariset kansalaiset yhdistetään yhden persoonan (Raamatun “peto”) taakse, joka on heidän globaalin yhteyden holistisen unelmansa ruumiillistuma. Johannes sanoo: “Ja koko maa seurasi ihmetellen petoa” (Ilm. 13:3). Tämä hyvin menestyvä henkilö voittaa kaikkien kansakuntien tuen mitä merkittävimmällä tavalla ja “vahvistaa liiton monien kanssa” (Dan. 9:27). Diplomaattisessa kampanjassaan rauhan ja yhteyden puolesta hän saavuttaa, mitä yksikään toinen diplomaatti ja johtaja ennen häntä ei ole saavuttanut, mistä johtuu äärimmäinen hämmästys hänen maailmanlaajuisen kannattajakuntansa keskuudessa.

Globaali yhteys käy pian ilmeiseksi, kun hänet on hyväksytty kiistämättömäksi maailman johtajaksi. Kansalliset rajat joko poistetaan, tai merkittävästi mitätöidään ja siten poistetaan valtiollinen itsenäisyys ja tehdään eri maista vain globaalin valtion alueita: “Sillä hän sanoo: Oman käteni voimalla minä sen tein ja viisaudellani, sillä minä olen ymmärtäväinen. Minä siirsin (useimmat engl. käännökset käyttävät tässä sanaa, remove = poistaa, siirtää) kansojen rajat...” (Jes. 10:13).

Ilm. 17:12-14 mukaan peto ja hänen kanssahallitsijansa ovat kaikki yksimielisiä ja sotivat Kristusta ja häneen uskovia vastaan. Pedon seuraajat jakavat kokosydämisesti hänen Jumalaa vastustavan itsensä jumalallistavan ideologiansa. Heidän juuri löydetty yhteytensä planetaarisina kansalaisina saa heidät julistautumaan omaksi Jumalakseen ja maailmankaikkeuden ainoiksi herroiksi. He eivät tunnusta ja kunnioita mitään auktoriteettia tämän globaalin hallituksen ja sen johtajan ulkopuolella. 

Yhteisellä julistuksella he hylkäävät Jumalan auktoriteetin ja moraalilait ja kehottavat kaikkia elämään niinkuin huvittaa: “Maan kuninkaat nousevat, ruhtinaat yhdessä neuvottelevat Herraa ja hänen voideltuansa vastaan: Katkaiskaamme heidän kahleensa, heittäkäämme päältämme heidän köytensä” (Ps. 2:2-3). Kansainvälinen laittomuuden kulttuuri ohjaa ihmisen käytöstä eikä aseta mitään rajoituksia. Hengellisesti ja moraalisesti ihmiset luopuvat tasolle, joka muistuttaa päivistä ennen vedenpaisumusta: “... ihmisten pahuus oli suuri maan päällä ja kaikki heidän sydämensä aivoitukset ja ajatukset olivat kaiken aikaa ainoastaan pahat” (1.Moos. 6:5).

Tämä on täysin kehittyneen humanismin traaginen ja itsetuhoisa loppu – ihmisen turha yritys tulla omaksi Jumalakseen samalla tahallaan hyläten ainoan tosi elämän lähteen, säällisen olemassaolon ja rakentavan sitoutumisen kanssaihmisten asioihin. Se tekee ihmisistä uhreja pimeyden valtakuntaan, jossa kärsimys, väärä rauha, vallan väärinkäyttö, valheet ja kaikenlaiset pahat teot vallitsevat.

2. Uskonnollinen globalismi

Langenneen ihmiskunnan enemmistö ei ole koskaan hyväksynyt tuonpuoleisen Jumalan ylivaltaa.  Etusija on yleensä annettu ihmistekoisille uskonnoille, joissa inhimillisiä kulttijohtajia jumalallistetaan viisauden jumalallisina mestareina, samalla kun ihmiset myös mieluummin kumartavat itsensä tekemien kuvien edessä. Jopa juutalaisten enemmistö, joille todellinen Luoja Jumala ilmoitettiin, lopulta seuraa messiasta, jonka alkuperä on inhimillinen. Tämä maailmanjohtaja, johon on viitattu Antikristuksena, eli Raamatun petona, kunnioittaa avoimesti itseään ja kieltäytyy tunnustamasta mitään auktoriteettia taivaassa tai maan päällä. Todellinen Kristus varoitti Israelia lopunajan väärästä Kristuksesta, joka korottaa itsensä: “Minä olen tullut Isäni nimessä ja te ette ota minua vastaan; jos toinen tulee omassa nimessään, niin hänet te otatte vastaan” (Joh. 5:43).

Laaja kokoelma petetyn ihmiskunnan keksimiä uskontoja ovat aina olleet ristiriidassa keskenään ja siksi hyvin eripuraisia. Jopa saman uskonnon sisällä eri lahkot ovat usein sitoutuneet väkivaltaiseen ja veriseen taisteluun. Kuitenkin globalismin ideologia on nopeasti muuttamassa näitä toisilleen vihamielisiä uskontoja näennäisen harmoniseksi maailman uskontojen liitoksi, perustuen olettamukselle, että ne täydentävät toisiaan ja kaikki yhdessä valmistavat tietä tulevalle maailmanmessiaalle.

Globaali uskontojen liitto yhdistyy lopullisesti, kun väärä messias ilmestyy ja samaistuu niihin kaikkiin. He seuraavat häntä ihmetellen ja myös palvovat (kumartavat) häntä (Ilm. 13:3-4). Se on yleinen reaktio: “Ja kaikki maan päällä asuvaiset kumartavat sitä” (Ilm. 13:8). On jo kasvava määrä uskontojenvälisiä liikkeitä, joissa eri uskontojen jäsenet keskustelevat toistensa kanssa tarkoituksella edistää maailmanrauhaa korkeamman asteen yhteyden kautta perustuen ihanteelle molemminpuolisesta mystisestä veljeydestä. 

Tultuaan vahvistetuksi maailmanmessiaana Antikristus tekee seuraavan liikkeen harkitussa jumalallistamisessaan julistautumalla Jumalaksi. Daniel sanoo, että hän suurentaa itsensä jokaisen jumalan yläpuolelle – myös taivaan Jumalan – halveksimalla niitä kaikkia (Dan. 11:37). Paavali kuvailee häntä suurena Jumalan vastustajana, joka “korottaa itsensä yli kaiken, mitä jumalaksi tai jumaloitavaksi kutsutaan, niin että hän asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala” (2.Ts. 2:4). Tämä äärimmäisen kapinallinen teko tapahtuu selvästi lopunajan humanistisen uskonnollisen systeemin kontekstissa ja on viimeinen askel ihmisen aseman ja auktoriteetin vahvistamisessa korkeimmalle tasolle.

Tärkeä tosiasia koskien Antikristuksen jumalaksi julistautumista on, että modernia teknologiaa käytetään sen pakottamiseen. Väärä profeetta pettää kansat ja “yllyttää maan päällä asuvaiset tekemään sen pedon kuvan … Ja sille annettiin valta antaa pedon kuvalle henki, että pedon kuva puhuisikin ja saisi aikaan, että ketkä vain eivät kumartaneet pedon kuvaa, ne tapettaisiin” (Ilm. 13:14-15). On ilmeistä, että jonkinlainen sähköinen elämä annetaan kuvalle, mikä mahdollistaa, että kuva voidaan linkittää maailmanlaajuiseen tietokoneverkostoon (www) ja valvontasysteemiin, joka tunnistaa ihmisiä ja tarkkailee heidän reaktioitaan.

3. Taloudellinen globalismi

Lähde: http://davidszondy.com/future/Dystopias/technocracy.htm

Globalismin ideologian päätavoite on, että keskitettyä valvontaa harjoitetaan maailmantaloudessa ja siten varmistetaan tasapuolinen varallisuuden jako sekä kaikkien ihmisten vapaa pääsy resursseihin. Valtavien resurssien hallinta, taloudellisten mukaanlukien, vaatii asiantuntemusta kyseisillä aloilla. Kaikki se asiantuntemus ja tieto, joka tarvitaan maailmantalouden sujuvaan pyörittämiseen, syötetään tietokoneistettuihin globaaleihin aivoihin, jotka näyttelevät tärkeää osaa pedon hallituksessa. Tämä teknologinen johtamissysteemi ajaa sähköisen varojensiirron käteisetöntä rahasysteemiä ja sillä on globaalin valvonnan kyky valtuuttaa ja tarkkailla kaikkia maksutapahtumia:

“Ja se saa kaikki, pienet ja suuret, sekä rikkaat että köyhät, sekä vapaat että orjat, panemaan merkin oikeaan käteensä tai otsaansa, ettei kukaan muu voisi ostaa eikä myydä kuin se, jossa on merkki: pedon nimi tai sen nimen luku. Tässä on viisaus. Jolla ymmärrys on, se laskekoon pedon luvun; sillä se on ihmisen luku. Ja sen luku on 666” (Ilm. 13:16-18). Sama tietokonesysteemi valvoo ja tarkkailee taloudellisia sekä uskonnollisia ja erilaisia muita aktiviteetteja varmistaen, että ne kaikki noudattavat Antikristuksen globalismin politiikkaa. 

Globaalin hallituksen ylimmäisenä johtajana Antikristus hallitsee kuudessa eri ominaisuudessa samaan aikaan – hän on pää-ideologi, messias, joka julistaa olevansa Jumala, maailmantalouden valvoja, maailman poliittinen hallitsija, korkein tuomari ja globaalin armeijan komentaja. On siis mahdotonta sitoutua pelkästään poliittiseen ja taloudelliseen uskollisuuteen hänelle tunnustamatta häntä hänen kaikissa muissa ominaisuuksissaan ja kumartamatta häntä. Hänen lukunsa ottaminen on julkinen teko hyväksyä hänen kaikki toimensa ja nimenomaan myös hänen kapinansa Jumalaa vastaan. Ne, jotka tekevät sen, alistavat itsensä Jumalan tuomioille:

"Jos joku kumartaa petoa ja sen kuvaa ja ottaa sen merkin otsaansa tai käteensä, niin hänkin on juova Jumalan vihan viiniä, joka sekoittamattomana on kaadettu hänen vihansa maljaan ja häntä pitää tulella ja tulikivellä vaivattaman pyhien enkelien edessä ja Karitsan edessä. Ja heidän vaivansa savu on nouseva aina ja iankaikkisesti, eikä heillä ole lepoa päivällä eikä yöllä, heillä, jotka petoa ja sen kuvaa kumartavat, eikä kenelläkään, joka ottaa sen nimen merkin” (Ilm. 14:9-11).

4. Poliittinen globalismi

Antikristuksen lopunajan hallinto on seitsemäs ja viimeinen saatanallisen globalismin poliittinen manifestaatio sitten muinaisen babylonialaisen Nimrodin valtakunnan. Kaikkia kuutta ensimmäistä valtakuntaa luonnehti poliittisen ja uskonnollisen globalismin tiivis integroituminen – siinä määrin, että monet keisarit jumalallistivat itsensä ja vaativat uskonnollista palvontaa yhdessä poliittisen kuuliaisuuden kanssa, kun taas toiset usein pakottivat valtakuntiensa epäjumalia palvovan uskonnon kaikille alamaisilleen. Tulevan Antikristuksen aikana tulee olemaan sama tilanne.

Ilm. 17. luku kuvailee symbioottista suhdetta saatanallisen maailmanjohtajan ja luopion uskonnollisen systeemin välillä s.o. pedon ja porton (epäjumalia palvova nainen) välillä. Tällä skenariolla on paljon laajempi sovellus, kuin Rooman valtakunta, josta tulee porton identiteetti  “Salaisuus Babylonina,” joka viittaa varhaiseen aikaan vedenpaisumuksen jälkeen, kun ensimmäinen globaali valtakunta perustettiin ja Baabelin torni pystytettiin. Enkeli sanoi Johannekselle: “Ja tuli yksi niistä seitsemästä enkelistä, joilla oli ne seitsemän maljaa ja puhui minulle sanoen: "Tule, minä näytän sinulle sen suuren porton tuomion, joka istuu paljojen vetten päällä, hänen, jonka kanssa maan kuninkaat ovat haureutta harjoittaneet" (Ilm. 17:1-2).

Tämä kattava arvio kaikista maailmanvalloista vahvistetaan jälleen tämän luvun lopussa: “Ja nainen, jonka sinä näit, on se suuri kaupunki, jolla on maan kuninkaitten kuninkuus” (Ilm. 17:18).  Se on Saatanan, tämän pahan maailman jumalan, johtaman mystisen (hengellisen) valtakunnan henkilöitymä (2.Kor. 4:4). Uudessa Testamentissa on tuon tuostakin viittauksia tähän pahaan mystiseen valtakuntaan esim. Ef. 6:12: “ Sillä meillä ei ole taistelu verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita vastaan.” Myös Herra Jeesus viittasi Saatanaan “tämän maailman hallitsijana” (Joh. 14:30).

Saatana on “ilmavallan hallitsija” (Ef. 2:2), mutta hänen tarkoituksensa on aina ollut tuoda ilmi valtakuntansa pahan kuninkaan vallan alaisuudessa. Raamattu kuvailee lopunajan hallitsijaa Saatanan valtakunnassa petona ja toteaa: “Ja lohikäärme antoi sille voimansa ja valtaistuimensa ja suuren vallan” (Ilm. 13:2). Tämä globaali valtakunta on suurempi ja vahvempi, kuin kaikki edeltäjänsä, koska se hallitsee kaikkia ihmisiä maan päällä, käsittäen valtavia alueita, jotka olivat tuntemattomia antiikin aikoina: “...ja sen valtaan annettiin kaikki sukukunnat ja kansat ja kielet ja kansanheimot” (Ilm. 13:7). Hänellä on voima ja valta erottaa kuninkaita ja hallitsijoita, jotka kieltäytyvät luovuttamasta itsenäisyyttään: “Oman käteni voimalla minä sen tein …  minä poistin kansojen rajat … kuin väkevä minä alistin heidän kuninkaansa” (Jes. 10:13, suomennos engl. NIV -käännöksen mukaan).

Ahdistuksen ajan puoliväliä lähestyttäessä pedosta tulee vieläkin suurempi despootti, mutta hänen kanssahallitsijansa ovat niin lumoutuneita hänen voimastaan ja saavutuksistaan, että vapaaehtoisesti antavat sille valtansa, joka alentaa heidät pelkiksi sätkynukeiksi globaalissa imperiumissaan: “Ja ne kymmenen sarvea, jotka sinä näit, ovat kymmenen kuningasta, jotka eivät vielä ole saaneet kuninkuutta, mutta saavat vallan niinkuin kuninkaat yhdeksi hetkeksi pedon kanssa. Näillä on yksi ja sama mieli, ja he antavat voimansa ja valtansa pedolle” (Ilm. 17:12-13).

5. Juridinen globalismi

Antikristus tekee kaikkensa maksimoidakseen vaikutusvaltansa ja laillistaakseen radikaalit toimensa. Hän varmistaa, että kaikki maailman poliittiset ja juridiset viranomaiset tukevat hänen äärihumanistisen julistuksensa koodausta. Pahoja tuomareita nimitetään laatimaan ja pakottamaan hänen globaalin hallituksensa perustuslaki. Sen jälkeen kaikki kiistanalaiset menettelyt ym. asiat siirretään globaaleille oikeusistuimille ratkaistaviksi. On selvää, että lopunajan korruptoituneet tuomarit tuovat julki vain herransa toiveita. Eräs hänen nimenomainen toiveensa on kristillisen uskon hävittäminen, kuten myös kaikkien sovittelemattomien uskonnollisten käsitysten ja ankaria rangaistuksia annetaan niille, jotka eivät toimi hänen määräystensä mukaan. Yksi tämän globaalin imperiumin perustuslaillinen pilari on keisarin pakollinen palvonta sekä Jumalan säädöksen nimenomainen hylkääminen, että Hänen Voideltunsa on maailman ainoa laillinen Kuningas. Se on syy, miksi Jumala tuomitsee myös korruptoituneet ja petetyt tuomarit: “Tulkaa siis järkiinne, kuninkaat, maan tuomarit, ottakaa nuhteesta vaari. Palvelkaa Herraa pelvolla ja iloitkaa vavistuksella. Antakaa suuta pojalle, ettei hän vihastuisi ettekä te hukkuisi tiellänne. Sillä hänen vihansa syttyy äkisti. Autuaat ovat kaikki, jotka häneen turvaavat” (Ps. 2:10-12).

Jumalan viha vuodatetaan pedon pahan valtakunnan päälle, sekä kaikkien niiden, jotka tekivät yhteistyötä hänen kanssaan poistaakseen evankelisen kristinuskon hylkäämällä ainoan maailman  tosi Vapahtajan ja Kuninkaan ja myös siksi, että vainosivat Häneen uskovia. 

6. Sotilaallinen globalismi

Antikristuksen globaalilla hallituksella on käytössään voimakas armeija, joka ei palvele ainoastaan rauhanturvajoukkoina torjumassa hänen hallituksensa vastaista kapinaa, vaan myös käy valloitussotia kuninkaita vastaan, jotka ehkä uskaltavat haastaa hänen politiikkansa romuttaa kansallinen itsenäisyys. Hän on pelätty militaristi – jopa pelätympi, kuin sellaiset historialliset diktaattorit kuin Nebukadnessar, Aleksanteri Suuri ja Nero, jotka olivat kuuluja siitä, että murskasivat vihollisensa ja perustivat terrorin hallinnon. Antikristuksen kannattajat sanovat: “Kuka on pedon vertainen ja kuka voi sotia sitä vastaan?” (Ilm. 13:4). Daniel sanoo, että tämä lopunajan kuningas “lähtee täynnä kiukkua hävittämään monia ja vihkimään heitä tuhon omiksi” (Dan. 11:44).

On selvää, että monet sodista käydään uskonnollisia toisinajattelijoita vastaan, jotka kieltäytyvät kumartamasta petoa messiaana ja lopulta myös Jumalana. Monet näistä vastustajista ovat kristittyjä, joita tapetaan paikan päällä, tai teloitetaan julkisilla paikoilla mestaamalla. Lopunaikaa koskevassa näyssään Johannes kuuli marttyyrien äänekkäitä huutoja, joilla he pyysivät Jumalaa puuttumaan asioihin ja tuomitsemaan pedon Hänen Poikaansa uskovien tappamisesta:

“Ja kun Karitsa avasi viidennen sinetin, näin minä alttarin alla niiden sielut, jotka olivat surmatut Jumalan sanan tähden ja sen todistuksen tähden, joka heillä oli. Ja he huusivat suurella äänellä sanoen: Kuinka kauaksi sinä, pyhä ja totinen Valtias, siirrät tuomiosi ja jätät kostamatta meidän veremme niille, jotka maan päällä asuvat? Ja heille kullekin annettiin pitkä valkoinen vaippa, ja heille sanottiin, että vielä vähän aikaa pysyisivät levollisina, kunnes oli täyttyvä myös heidän kanssapalvelijainsa ja veljiensä luku, joiden tuli joutua tapettaviksi niinkuin hekin” (Ilm. 6:9-11).

Kristittyjä vainotaan, kuten ei koskaan ennen historiassa. Sama kohtalo kohtaa uskonnollisia juutalaisia, jotka peruvat liittonsa väärän messiaan kanssa hänen rienaavan itsensä jumalaksi tekemisensä jälkeen Jerusalemin jälleenrakennetussa temppelissä. Kristityt ja juutalaiset kummatkin julistavat, että todellinen Messias tulee pian tuomitsemaan vihollisensa ja sitten perustaa rauhan hallintonsa maan päälle. Se saa pedon raivoihinsa ja hän alkaa mobilisoida valtavia monikansallisia joukkoja Lähi-Idässä taistelemaan Kristusta ja Hänen taivaallista armeijaansa vastaan. Pahoja henkiä lähetetään kiihottamaan maailman hallitsijoita osallistumaan suurimpaan “uskonnolliseen sotaa,” mitä koskaan on käyty maan päällä.

Johannes sanoo: “Ja minä näin lohikäärmeen suusta ja pedon suusta ja väärän profeetan suusta lähtevän kolme saastaista henkeä, sammakon muotoista. Sillä ne ovat riivaajain henkiä, jotka tekevät ihmeitä; ne lähtevät koko maanpiirin kuningasten luo kokoamaan heidät sotaan Jumalan, Kaikkivaltiaan, suurena päivänä.  …  Ja ne kokosivat heidät siihen paikkaan, jonka nimi hepreaksi on Harmagedon” (Ilm. 16:13-16).

Suurin kaikista sodista koko ihmiskunnan historiassa käydään Israelissa ja sen ympärillä, kun todellinen Messias tulee. Peto ja hänen joukkonsa ajattelevat röyhkeästi voivansa taistella Häntä vastaan, jolla on kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Enkelilähettiläs sanoi Johannekselle: “He sotivat Karitsaa vastaan, mutta Karitsa on voittava heidät, sillä hän on herrain Herra ja kuningasten Kuningas” (Ilm. 17:14). Tämän tulevan maailmansodan näyttämöstä tulee pian Jumalan vihollisten hautausmaa:

“Ja minä näin pedon ja maan kuninkaat ja heidän sotajoukkonsa kokoontuneina sotiaksensa hevosen selässä istuvaa vastaan ja hänen sotajoukkoansa vastaan. Ja peto otettiin kiinni, ja sen kanssa väärä profeetta, joka sen nähden oli tehnyt ihmetekonsa, joilla hän oli eksyttänyt ne, jotka olivat ottaneet pedon merkin ja ne, jotka olivat sen kuvaa kumartaneet; ne molemmat heitettiin elävältä tuliseen järveen, joka tulikiveä palaa. Ja ne muut saivat surmansa hevosen selässä istuvan miekasta, joka lähti hänen suustaan; ja kaikki linnut tulivat ravituiksi heidän lihastansa” (Ilm. 9:19-21; vrt. Sak. 14:12-13).

Antikristuksen hallinnan jälkeen

Tuomittuaan ja tuhottuaan vihollisensa sekä sidottuaan Saatanan syvyyden kuiluun Kristus ennallistaa Daavidin valtaistuimen Jerusalemissa ja pystyttää tuhatvuotisen valtakuntansa maan päälle. Globalismi perustetaan silloin Jumalan valtakunnan totuudelle, vanhurskaudelle ja armolle. Herra sanoo: “Katso, kuningas on hallitseva vanhurskaudessa, ja valtiaat vallitsevat oikeuden mukaan” (Jes. 32:1). Millenniumissa Messias hallitsee vanhurskaudessa (vrt. Jes. 11:1-5) ja Hänen alaisensa hallitsijat ovat oikeudenmukaisia. Kristuksen morsian hallitsee Hänen kanssansa (2.Tim. 2:12; Ilm. 5:9-10). Ahdistuksen ajan marttyyrit herätetään ja myös osallistuvat tähän hallitukseen:

“Ja minä näin valtaistuimia, ja he istuivat niille, ja heille annettiin tuomiovalta; ja minä näin niiden sielut, jotka olivat teloitetut Jeesuksen todistuksen ja Jumalan sanan tähden, ja niiden, jotka eivät olleet kumartaneet petoa eikä sen kuvaa eivätkä ottaneet sen merkkiä otsaansa eikä käteensä; ja he virkosivat eloon ja hallitsivat Kristuksen kanssa tuhannen vuotta. ... Autuas ja pyhä on se, jolla on osa ensimmäisessä ylösnousemuksessa; heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa, vaan he tulevat olemaan Jumalan ja Kristuksen pappeja ja hallitsevat hänen kanssaan ne tuhannen vuotta” (Ilm. 20:4, 6).

Hengen maailmassa on vain kaksi valtakuntaa – Jumalan valtakunta ja Saatanan. Molemmat valmistautuvat fyysisesti manifestoitumaan maan päällä – toinen Saatanan väärän Messias-Kuninkaan alaisena ja toinen Jumalan todellisen Messias-Kuninkaan alaisena. Saatana yrittää estää ennalta Jumalan valtakunnan ilmestymisen ensin lähettämällä ja voimaannuttamalla pedon, joka ilmestyy “valon enkelinä” pettämään ihmiskunnan liittymään väärään valtakuntaan (vrt. 2.Kor. 11:14-15).

Kristittyjä on varoitettu suuresta lopunajan petoksesta ja luopumuksesta, joka valmistaa tien kohti Antikristuksen globaalia valtakuntaa. Kristittyjen vaino hänen hallintansa alla on niin ankara, että  Kristuksen evankelinen seurakunta ei voi selvitä instituutiona hänen hallintonsa alla. Johannes sanoo: “Ja sille annettiin valta käydä sotaa pyhiä vastaan ja voittaa heidät” (Ilm. 13:7). Huolimatta ankarasta vainosta seurakunta-ajassa Antikristuksen diktatuurin aikainen tilanne ei voi esiintyä ennen hänen lopunajan valtaannousuaan. Herra Jeesus sanoi: “... minä rakennan seurakuntani ja tuonelan portit eivät sitä voita” (Mt. 16:18). Tätä takuuta ei kuitenkaan anneta koskemaan ahdistuksen aikaa. Tuona aikana yksilöt, jotka kääntyvät Kristuksen puoleen kyllä pelastuvat, mutta kuolevat marttyyreina (Ilm. 12:11).

Hyvin selvä dispensationaalinen linja vedetään seurakunnan ajan ja Antikristuksen hallinnan välille. Itseasiassa Antikristus ei voi edes paljastua ja käynnistää täysillä tuhotöitään Kristuksen seurakunnan ollessa vielä täällä: “Ja nyt te tiedätte, mikä pidättää, niin että hän vasta ajallansa ilmestyy. Sillä laittomuuden salaisuus on jo vaikuttamassa; jahka vain tulee tieltä poistetuksi se, joka nyt vielä pidättää, niin silloin ilmestyy tuo laiton, jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemuksensa ilmestyksellä, tuo, jonka tulemus tapahtuu saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä” (2.Ts. 2:6-9).

Pidättäjä on Kristuksen todellinen seurakunta, jossa Pyhä Henki asuu. Seurakunta-aika loppuu tempaukseen, kun Kristus tempaa heidät pois maaplaneetalta: “Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan kuuluessa ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin; sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa” (1.Ts. 4:16-17).

Vasta kun se, joka pidättää, on otettu pois tieltä, Antikristus voi ilmestyä ja suorittaa hengellisen petoksensa äärimmäisessä määrin, jolloin hänellä on myös poliittinen ja sotilaallinen voima tuhota vastustajansa. Kuitenkin kristityt, jotka ovat valmiita ja arvollisia, pakenevat tätä ennennäkemättömien tuomioiden aikaa (Lk. 21:36). Ne, jotka pelastuvat vasta ahdistuksen aikana, kohtaavat verisen vainon.